Patti rinnassa mullisti elämäni - Klinikka Helena
Etusivu > Uutiset > Patti rinnassa mullisti elämäni

Patti rinnassa mullisti elämäni

Helmi-maaliskuussa hypistelin illalla rintojani ja tunsin oikean rinnan yläreunassa patin jota en aiemmin ollut huomannut. Seuraavana aamuna soitin työterveyshuoltoon ja kerroin patista ja että pitäisi saada aika lääkärille. Sainkin ajan nopeasti ja ensimmäinen arvio oli, ettei se ole mitään vakavaa. Ultraääneen pääsin vasta parin päivän viiveellä. Silloin kerrottiin, että kyse on vain rintarauhasen liikakasvusta. Huokaisin helpotuksesta.

Vasta neulanäyte ratkaisi

No, rinta kuitenkin kipeytyi ja menin uudelleen lääkäriin noin kuukauden kuluttua. Tuolloin sain lähetteen mammografiaan toukokuulle ja kuun lopussa miulla oli aika lääkärille. Hän kertoi, ettei kuvissa näy mitään poikkeavaa, mutta laittoi kuitenkin lähetteen paksuneulakokeeseen. Kävin siellä ja juhannusviikolla sie Helena sitten soitit ja kerroit, että minulla on rintasyöpä.

Menihän siinä vähän pasmat sekaisin. Viikko piti miettiä itekseen ennen kuin pystyin kellekään kertomaan, miehellenikään. Olihan se vähän sellainen shokki, ekana ajatuksissani oli tenavat, kun olivat vielä niin pikkuisia. Poika oli neljän vanha ja tytöt kuusi ja yhdeksän. Enhän itsekään ollut kuin 35-vuotias. Jos usko yläkerran kaveriin ei ole ikinä ollut kovin vahva, niin ei se usko tässä kyllä vahvistunutkaan. Miksi mie?

Säästävä leikkaus vai uusi rinta?

Heinäkuussa kävin vielä Joensuussa rintamagneettikuvauksessa, jos miulle olisi voitu tehdä säästävä leikkaus, mutta koko rinta oli täynnä syöpäsoluja, joten se poistettiin heinäkuussa. Aika kova paikka nuorelle naiselle. Miulle kuitenkin silloin luvattiin uusi rinta noin vuoden päästä, joten mieliala pysyi korkealla.

Onkologisen hoitojakson koettelemukset

Elokuussa sain ekat myrkyt ja noin viikko siitä lähti tukka. Sekin oli aika hurjaa. Eniten jännitti kuitenkin että lähteekö kulmakarvat. Miltä ihminen näyttää ilman kulmakarvoja!!! Ne olivatkin sitten ainoat karvat mitkä eivät lähteneet. Ripsetkin putosivat vasta ihan loppuajasta ja pienet tököt olivat parin viikon kuluttua tilalla, kun myrkyt olivat ohi.

Viimeisen lääkehoidon kohdalla oli elimistöllä pientä kapinaa, enkä meinannut mitenkään saada nielaistua viimeistä nappia. Muutoin kestin suoneen annetun myrkyn kohtalaisesti. Kaksi päivää meni ihan usvassa niiden jälkeen ja makuaisti katosi reiluksi viikoksi ja palautui sitten maku kerrallaan ennen seuraavaa myrkkykertaa.

Miun ruokavalio olikin mauttomina päivinä aika jännittävä, keitettyjä makaroneja ja voita, sipsejä juustolla ja gefilusjuomajogurtteja. Tankkasin sitten silloin kun ruoka jollekin maistui.

Luottamus oli vahva

Ikinä en ajatellut todella, ettenkö selviäisi siitä. Ja selvisinhän minä. Miulla oli hyvät tukijoukot ja pystyin käymään duunissa osasairaspäivärahalla koko ajan vointini mukaan. Rinnan puuttuminen ei aiheuttanut missään vaiheessa ongelmaa parisuhteeseen tai muutoinkaan.

Hiusten puuttuminen oli sinänsä ihan oma lukunsa. Kerran uimahallin pukuhuoneessa pienen tyttösen silmät olivat pudota, kun ensin tädillä oli kalju ja yks kaks pitkä tukka. Minuakin nauratti silloin oikein makeasti. Tyttösen äiti ei ensin tiennyt miten olisi sanansa asetellut.

Sädehoidot sujuivat hyvin

Seuraavan vuoden tammikuussa aloin käydä Kuopiossa sädehoidossa. Silloin en ennättänyt töihin, mutta sekin vaihe meni tosi hyvin. Kurkku tuli hieman kipeäksi sädetyksen aikana, mutta ei muuta.

Lopputuloksena tunteva rinta

Sinä syksynä sie teitkin miulle hienon uuden rinnan masusta otetusta palasesta. Leikkaus meni hienosti ja tissi on todella upea ja napakka. Tunto alkaa pikkuhiljaa palailla iholle.

Vuotta myöhemmin syksyllä korjattiin se toinen tissi, kun oli vähän niin kuin vanha rukkanen ja rusina päässä verrattuna siihen uuteen tehtyyn rintaan. Tähän laitettiin silikoni kainalon kautta, eikä arpia jäänyt muualle kuin kainaloon. Upea sekin ja nyt saman pariset.

Lisää potilaskokemuksia

Anna meidän pitää sinusta huolta.

Varaa aikasi nyt.

+358 40 826 6242

Vieritä ylös