fbpx

Helena Puonti

 

Maailmanluokan osaamista ja tunteva rinta

Helena Puonti on jo vuodesta 2001 saakka kehittänyt maailmanlaajuisesti ainutlaatuista mikroneurovaskulaarista “Tunteva rinta”-menetelmää, jonka ansiosta rakennettuun rintaan on mahdollista palauttaa myös tunto. Hän on osoittanut, että luonnollinen tunto rinnan ihoon on mahdollista palauttaa jopa yhdellä vatsakielekkeen hermolla, kahdella hermolla tunnon palautuminen vahvistuu vielä enemmän.

Puonti julkaisi tutkimuksensa väitöskirjassaan vuonna 2017. Monet Klinikka Helenan potilaista tulevat klinikalle rintarekonstruktioon saadakseen uuteen rintaansa kauniin ulkonäön lisäksi myös tunnon.

Jo pikkutyttönä halusin lääkäriksi.

helena-doctor photo

Äitini kivulias nivelrikko saattoi vaikuttaa asiaan. Toivoin voivani helpottaa hänen oireitaan. Lukion valitsin toteuttaakseni haaveeni.

Lääkärikoulun kävin Turussa. Kirurgian kurssin aikana totesin, että potilaan sairauden leikkaaminen ja haavojen hoitaminen on sitä perinteistä lääkärin työtä, johon olin aina halunnut.

Kirurgin työ tuntui aluksi liian haastavalta, mutta sain uskoa itseeni kun näin, ettei pelkkä tekninen suoritus ole tärkeintä, vaan potilaan paraneminen.

Jokaiselle potilaalle tulisi löytää oikea diagnoosi ja sopivin vaihtoehto eri hoidoista.

Kirurgi tarvitsee paitsi hyvää käsityötaitoa, potilaan kuuntelemista ja ymmärtämistä sekä tietoa ja kokemusta. Tähän olen matkan varrella saanut oppia monelta hyvältä opettajalta.

Aloitin kirurgin työn Malmin aluesairaalassa Pietarsaaressa ensin apulaislääkärinä ja sittemmin osastonlääkärinä. Pietarsaaresta käsin suoritin kirurgian erikoistumisopintoni Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa Kokkolassa sekä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Valmistuttuani kirurgiksi muutin Savonlinnaan perhesyistä.

Rintasyövän hoidon kehittymisen myötä kiinnostuin plastiikkakirurgiasta ja valmistuin plastiikkakirurgiksi kesällä 1998. Savonlinnan keskussairaala tarjosi minulle hyvät puitteet ja resurssit tehdä kaikkea sitä, mitä olin oppinut. Työsidonnaisuus alkoi kuitenkin käydä liialliseksi, niin että vähitellen siirsin työaikaani lisää yksityispuolelle.

Aloitin työn mikrokirurgian parilla vuonna 1991, valmistuin plastiikkakirurgiksi vuonna 1998 ja vuonna 2001 rakensin ensimmäisen tuntevan rinnan rintasyöpäpotilaalle yhdistämällä hermotuksen vapaakieleketekniikkaan.

Väittelin aiheesta tohtoriksi vuonna 2017, tutkimukseeni osallistui noin 100 potilasta, joille rakensin rinnan mikroneurovaskulaarisen TRAM kielekkeen avulla.

Tutkimukseni mukaan, palautunut tunto (kosketus, kuuma ja kylmä, kipu) oli keskimäärin 60% normaalin rinnan tunnosta, joskin mukana oli myös rintoja, joihin tunto palautui täysin.

Plastiikkakirurgia Helena Oy perustettiin joulukuussa 1999. Se on antanut meille väljemmät puitteet kehittää esteettistä kirurgiaa ja modernia rintasyövän hoitoa yksityisesti koko Suomen alueelle ja laajentaa asiakaskuntaa myös ulkomaalaisiin potilaisiin.

Коррекция векEsteettinen plastiikkakirurgia on erittäin haasteellista. Ei ole mitään standardileikkausta, vaan jokaisen potilaan kohdalla tulisi löytää ydinongelma ja ymmärtää potilaan toiveet. Suurin osa esteettisen kirurgian koulutuksesta on täytynyt hakea ulkomailta. Leikkaamiseen liittyi aluksi paljon stressiä, mutta tieto ja kokemus tässä tapauksessa vähentää tuskaa ja antaa rohkeutta.

Sairaanhoitaja Anneli Kettunen on päätoimisesti Terveystalon Savonlinnan leikkausyksikön vastaava hoitaja. Hän on myös ystäväni ja managerini, ja hänen tietotaitonsa ja ystävällisyytensä mahdollistaa, että potilaat saavat kysyessään leikkauksista etukäteistietoa ja leikkauksen jälkeen parasta mahdollista hoitoa yksikössämme.

Hyvässä työympäristössä ja työilmapiirissä on ilo hoitaa asiakkaita.

Почетный гражданин региона Савонлинна - 2016

Savonlinnan alueen tiedotusvälineet – 2016
Savonlinnan alueen tiedotusvälineet palkitsivat Helenan vuoden 2016 ansioituneena savonlinnalaisena.

Диплом города Савонлинна - 2010

Savonlinnan kaupunki- 2010
Vuonna 2010 Savonlinnan kaupunki luovutti Helena Puontille Savonlinna mitalin tunnustukseksi ansiokkaasta toiminnasta kaupungin hyväksi.

Диплом Rosina - 2001

Vuoden Rosina – 2001
Savonlinnan seudun liike- ja virkanaiset nimesivät Helenan vuoden Rosinaksi vuonna 2001 tunnustuksena hänen työstään talousalueen hyväksi.

Syöpäsäätiö – 2002
Syöpäsäätiö palkitsi Helena Puontin “Hyvän syöpälääkärin” palkinnolla vuonna 2002 kunnianosoituksena ammattitaitoisesta ja kokonaisvaltaisesta työstä syöpäpotilaiden hyväksi.

диплом журнала

Kodin kuvalehti – 2001
Kodin Kuvalehden lukijat valitsivat Helena Puontin Suomen parhaiden lääkäreiden kärkijoukkoon vuonna 2001 kiitoksena hyvästä lääkärin työstä.

Julkaisut

    • Helena K. Puonti, Satu K. Jääskeläinen, Helena K. Hallikainen, Taina A. Partanen. A new approach to microneurovascular TRAM-flap breast reconstruction, a pilot study. Journal of Plastic, Reconstructive & Aesthetic Surgery, 64, 346e352, 2011
    • Helena K. Puonti, Satu K. Jääskeläinen, Helena K. Hallikainen, Taina A. Partanen. A Microneurovascular TRAM Flap Does Not Compromise Abdominal Sensibility More Than a Conventional One. Plast Reconstr Surg 130(3):382c, 2012
    • Helena K. Puonti, Satu K. Jääskeläinen, Helena K. Hallikainen, Taina A. Partanen. Improved sensory recovery with a novel dual neurorrhaphy technique for breast reconstruction with muscle-sparing TRAM flap technique. Microsurgery, 37 (1) 21-28, 2017
    • Helena K. Puonti, Taina A. Broth, Seppo O. Soinila, Helena K. Hallikainen, Satu K. Jääskeläinen. How to assess sensory recovery after breast reconstruction surgery, Clinical Breast Cancer, 17 (6): 471-485, October 2017
    • Helena K. Puonti: Dissertation, Effects of microsurgical nerve repair on sensory function after breast reconstruction. Helsinki University, 27.01.2017

 

Väitöskirja, Helena Puonti

диссертацияEffects of microsurgical nerve repair on sensory function after breast reconstruction

Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, 27.01.2017

Tiivistelmä
Lähes 40 % rintasyöpäpotilaista menettää rinnan rintasyöpäleikkauksessa. Plastiikkakirurgiajohtoinen rintasyövän hoito Suomessa on mahdollistanut rinnan muodon palauttamisen potilaille tarvittaessa osana normaalia rintasyövän hoitoprosessia.
Vapaalla vatsakielekkeellä saadaan rekonstruoitua luonnollinen ja kaunis rinta, mutta sen haittapuolena on rakennetun rinnan huono tunto.

Tässä työssä on keskitytty etsimään sopivia hermoja vatsan ja rintakehän alueelta ja kehittämään menetelmä, jossa hermoja yhdistämällä voitaisiin saada rakennettuun rintaan mahdollisimman hyvä tunto. Samalla arvioitiin, lisääkö hermojen käsittely kielekkeen ottokohdan ongelmia vatsan alueella. Lisäksi tutkittiin käytettyjen neurofysiologisten mittausmenetelmien tarkkuutta ja arvoa ihotunnon palautuman mittaamisessa. Kaikki potilaat leikattiin samalla tavalla ja saman kirurgin (Puonti HK) suorittamina säästäen vatsalihasta (ms TRAM flap) sekä ottamalla mukaan mahdollisimman monta hermohaaraa tulevaan rintaan.

Työhön osallistui 98 rintasyöpäpotilasta Savonlinnan Keskussairaalassa vuosina 2001-2013. Vuoden 2006 jälkeen aloitettiin prospektiivinen seuranta ja ihotunto mitattiin rinnanpoistoalueen iholta ennen rekonstruktiota sekä vuoden kuluttua leikkauksesta. Kaikki potilaat tutkittiin myös 2 vuoden seuranta-ajan jälkeen, sekä he vastasivat potilaskyselyyn. Myös vatsan ihon tunto mitattiin. 44 potilaalle kehitettiin rakennettuun rintaan kaksipuoleinen hermosauma, 38 potilaalle ommeltiin yksipuoleinen hermosauma, ja 20 potilasta leikattiin samalla tavalla ilman hermosaumaa. Lisäksi 38 rintasyöpäpotilaan terveestä rinnasta mitattiin ihotunnon normaaliarvot, ja 20 vapaaehtoista naista osallistui terveen vatsan ihotunnon normaaliarvojen mittaamiseen.

Rakennetun rinnan ihotunto mitattiin kliinisillä ja kvantitatiivisilla testeillä, ihobiopsioilla sekä herätepotentiaalimittauksilla (SEP). Kliiniset mittaukset käsittivät vibration ja 2-pisteen sekä terävä/tylppäkosketuksen erottamisen. Kvantitatiivisesti mitattiin kosketustuntoa (g/mm2), sekä lämpö- ja kylmätuntoa (0C). Ihobiopsioilla mitattiin mikroskooppileikkeistä hermojen uudelleenkasvua (regeneraatiota) (hermosäikeiden lukumäärä/mm), ja herätepotentiaaleilla mitattiin rinnan alueelle annetun pienen sähköimpulssin aiheuttaman vasteen viivettä (latenssi) ja sen voimakkuutta (amplitude) aivosähkökäyrässä.

Todettiin, että yhdellä kielekkeeseen ommellulla hermosaumalla saatiin keskimäärin 45 % normaalirinnan tunnosta. Perinteiseen ms-TRAM rintaan tuli noin 25 % spontaani tunnon palautuma 2 vuoden kuluttua leikkauksesta. Pelkkä rinnanpoistoleikkaus ja sädehoito alensivat rinnan ihon tuntoa 10 – 15 %. Kaksipuoleisella hermosaumalla saimme rakennettuun rintaan keskimäärin lähes 60 % terveen rinnan ihotunnosta.

Paksut, myeliinitupelliset hermosäikeet toipuivat rinnan ihossa parhaiten (vibratio- ja kosketustunto), ohuet ja hitaammat hermosäikeet toipuivat huonommin (lämpö- ja kylmätunto, terävä/tylppäaistimus). Kvantitatiiviset mittaukset sekä kliininen terävä/tylppä testi olivat parhaat testit erottamaan hermon regeneraatiota. Kahden pisteen erotus, ihobiopsia- sekä SEP-arvot antoivat niin suuren hajonnan, etteivät ne kyenneet arvioimaan hermojen regeneraatiota, paitsi SEP-mittaus kykeni erottamaan hermon toipumisen parhaiten tuntevassa kaksipuoleisessa hermokielekeryhmässä.

Rinnan ihotunnon palauttaminen parantaa rintasyöpäpotilaan elämän laatua. Tarvitaan lisää tutkimustyötä ja kehitystä eri tekniikkojen parantamiseksi, että yhä useampi rintasyöpäpotilas voisi elää tuntevan rinnan kanssa parannuttuaan itse rintasyövästä.