Kun rintasyöpädiagnoosi osuu kohdalle, potilaan maailma pysähtyy. Sairaus tuo mukanaan fyysisiä ja henkisiä haasteita sekä pelkoa. Yksi peloista on ajatus rinnan menettämisestä, mikä vaikuttaa syvästi minäkuvaan ja naiseuteen. Tamperelaisen Clinic Helenan plastiikkakirurgi Helena Puonti on hoitanut rintasyöpäpotilaita yli 30 vuotta. Hän on nähnyt uransa aikana satoja potilaita ja tietää, miten tärkeää on, että sairauden jäljet voidaan korjata.
Heti ensimmäisestä vastaanotosta alkaen on tärkeää välittää ajatus, että tästä sairaudesta parannutaan ja elämä jatkuu. Potilasta ei saa leimata loppuiäkseen syöpäpotilaaksi. Suomessa jopa 86 prosenttia potilaista on kymmenen vuoden kuluttua terveitä. Se on valtavan tärkeä viesti, hän korostaa.
Ainutlaatuinen menetelmä palauttaa sekä muodon että rinnan tuntoaistin
Puonti on kehittänyt ja tekee tiettävästi ainoana maailmassa niin sanottua Tunteva rinta -leikkausta. Hän teki aiheesta väitöskirjan Helsingin yliopistolle (Helsingin Yliopisto, Helda-arkisto ) ja on sen jälkeen jatkanut menetelmänsä kehittämistä. Kyse on siitä, että rinnan rekonstruktion yhteydessä kudossiirteeseen ommellaan hermot, jolloin uuteen rintaan palautuu tuntoa.
Alussa se häiritsi minua ehkä enemmän kuin potilaita, että uusi rinta oli vain tunnoton möykky. Potilaat olivat tyytyväisiä, kun arvet ja epäsymmetria saatiin pois. Mutta tiesin, että voimme tehdä enemmän. Nyt keskimäärin 60 prosenttia normaalista tuntoaistista saadaan palautettua, kertoo Puonti.
Rinnan tunnottomuus vaikuttaa moneen arkipäiväiseen asiaan. Päälle kaatuneen kuuman kahvin tai auringonpolttaman ihon välittämä kipu ei anna varoitusmerkkejä. Tai oman lapsen halauksen lämpö ei välity aivoihin asti. Nämä ovat vain muutama esimerkki siitä, miten tunnoton rinta vaikuttaa naisen elämään.
Jos kudosta siirretään suoraan vieruskudoksista, osa tuntoa voi säilyä. Kokonaan toisesta kehon osasta siirretty rinta jää pääosin tunnottomaksi ellei hermoyhteyksiä luoda. Pieni tunto voi palautua reuna-alueille, mutta ilman hermojen yhdistämistä lopputulos on lähinnä kauniin näköinen, mutta eloton rinta.
Varhainen hoitosuhde tuo parhaan lopputuloksen
Säästävät leikkaustekniikat ovat onneksi yleistyneet ja nykyään vain noin neljänneksellä potilaista joudutaan poistamaan rinta kokonaan. Rintarekonstruktio tehdään omalla kudoksella 10-20 prosentille potilaista, ja näille Tunteva rinta -menetelmä soveltuu. Kudos rinnan muotoiluun otetaan vatsasta. Kudos on pehmeätä, ja siitä on mahdollista rakentaa pyöreä ja luonnollisen näköinen rinta. Leikkaus on pitkä toimenpide, joten potilaan tulee olla terve ja hyväkuntoinen, esimerkiksi verisuonisairaudet ovat este leikkaukselle. Toipumisaika on noin kuusi viikkoa.
Puonti painottaa, että parhaaseen lopputulokseen päästään, kun rinnan rekonstruktio suunnitellaan jo ensimmäisen leikkauksen yhteydessä. Jos rinta joudutaan poistamaan, ihoa voidaan usein säästää ja laittaa ihon alle kudosvenytin. Potilas herää leikkauksesta rinta tallella, vaikkakin väliaikaisella ratkaisulla. Myöhemmin, kun sädehoidot on annettu, voidaan tehdä varsinainen rekonstruktio. Näin tulos on huomattavasti parempi kuin tilanteessa, jossa kaikki jouduttaisiin rakentamaan alusta.
Puonti on tehnyt uransa aikana ainakin 300 Tunteva rinta -leikkausta. Puonti kertoo potilaiden olleen poikkeuksetta hyvin kiitollisia, sillä menetelmä tarjoaa mahdollisuuden rinnan palauttamiseen sekä esteettisesti että toiminnallisesti.
On valtava ilo kulkea heidän kanssaan tämä matka: syöpähoidoista vaikeiden vaiheiden yli siihen hetkeen, kun tunteva rinta on palautettu ja elämä voi jatkua. Toteaa Helena Puonti
