Rintojen suurennus implantilla
Hoikalla naisella ei yleensä ole siirrettävää omaa kudosta. Tällöin paras rinnan muotoilumenetelmä on silikoniproteesi eli implantti. Rintaimplantteja on hyvin monenlaisia ja markkinoilla on käytetty myös epäeettisesti kelvottomia proteeseja. Sitä ei voi mitenkään hyväksyä!
Suosimme pehmeimpiä (soft touch), muotoiltuja ja vuotamattomia malleja. Proteesi valitaan asiakkaan rinnan, toivomusten sekä rintakehän koon mukaan.
Laitamme proteesin kainaloviillosta endoskooppisesti. Tällöin rinnan alueelle ei jää arpia. Muotoiltu proteesi asetetaan asiakkaan oman rinnan alle. Jos rinnan alueen iho ja rasvakerros on hyvin ohutta, proteesi laitetaan rintalihaksen alle.
Hoikalla naisella rintalihas ei aina riitä peittämään proteesin alaosaa. Sen vuoksi on kehitetty erityismenetelmä hyvin hoikalle naiselle, jolloin rinnan alaosa voidaan tukea esim. Artia™-tukikudoksella (acellular matrix). Ilman riittävää tukea rintaproteesi voi pudota myöhemmin alaspäin ja aiheuttaa ikävän kaksoispoimun rinnan alaosaan. Kainaloviiltotekniikalla tämä on onneksi harvinaista.
Kuva: Rinnan suurennus kainaloviillosta
The patient’s pectoral muscle will not always be enough to cover the lower part of the implant. Therefore, special methods have been developed to support the lower part of the breast; an example of these is acellular tissue matrix. Without sufficient support the breast implant can drop down after a while and cause an ugly double fold in the lower part of the breast. This is however rare when an armpit incision is used.
Kuva: Rinnan suurennus kainaloviillosta, ennen ja jälkeen
Rinnan suurennus nännipihan kautta: oikeassa rinnassa implantin laiton jälkeen ja vasemmassa ennen implanttia
Rinnan suurennus toimenpide tehdään nukutuksessa. Leikkaus kestää 2-3 tuntia. Leikkauksen jälkeen yövytään osastolla ja kotiin pääsee seuraavana aamuna. Toipuminen kestää noin 3 viikkoa.
Rintoihin jätetään kudosimut, joita pidetään niin kauan kuin kudoseritettä leikkausalueella muodostuu, noin 5-7 päivää. Alussa rinnat ovat arat, joten tarvitaan kipulääkkeitä. Leikkauksen jälkeen pidetään rintanauhaa kaksi viikkoa. Liikkuminen on vapaata ja suotavaa.
Mahdollisia haittoja
Rintaimplantti ei estä imettämistä. Silikoni on hyvin siedetty aine ja sitä käytetään monissa lääketieteen sovelluksissa, katetreissa jne. Ongelmaksi voi muodostua se, että silikoni ei ole biologisesti elävää kudosta. Siihen ei kasva verenkiertoa ja toisinaan elimistö alkaa vieroksua tällaista kudosta. Elimistö voi kasvattaa implantin ympärille suojavallin, kapselin, joka voi muuttua niin paksuksi, että se alkaa kurtistaa implanttia. Tällöin rinta tulee kipeäksi ja sen muoto voi muuttua.
Tällä hetkellä ajatellaan, että rintaimplantin kapselin muodostus voisi johtua bakteerikolonisaatiosta. Se kasvattaisi implantin ympärille biofilmin, johon antibiootit eivät pysty. Biofilmin muodostumisen ehkäisemiseen kiinnitämme leikkaustekniikassa erityistä huomiota ja implanttia huuhdellaan ja liuotetaan antibiooteilla leikkauksen yhteydessä.
Tutkimusten mukaan kapselin muodostusta tapahtuu 5 – 20 prosentissa. Näistä muutamalle prosentille tulee edellä mainittua kipua ja muotovirhettä, jolloin implantti joudutaan poistamaan. Tällaiseen ei-biologiseen materiaaliin voi myös tarttua aktiivinen bakteeritulehdus, jonka rauhoittamiseksi implantti yleensä joudutaan poistamaan. Onneksi nämä bakteeritulehdukset ovat hyvin harvinaisia.
Vuonna 2011 tuotiin esille mahdollinen yhteys rintaimplanttien ja suurisoluisen lymfooman (ALCL) välillä. Näyttää siltä, että ALCL liittyisi useimmiten karheapintaiseen implanttiin, mutta se ei ole kokonaan poissuljettu sileäpintaisten implanttienkaan kanssa. Muutos on hyvin harvinainen, mutta siksi implanttirinnat tulisi tutkia vähintään kahden vuoden välein ultraäänitutkimuksella. ALCL aiheuttaa nestekertymää tai paikallisesti kapselin paksuuntumaa, mikä on helppo huomata ultraäänitutkimuksella. (linkki ALCL artikkeliin).